Kegit eli oluttynnyrit

Kegi, tynnyri, pönttö – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kyse on siis tynnyristä, johon olut astioidaan panimolla ja jossa se roudataan ravintoloiden hanoihin myyntiin.

Rekolan panimon kegit ovat uusia, mustia 20 litran vetoisia astioita, joissa on yleisin Suomessa käytettävä liitin, mallia G. Kegit ostettiin Brewery Plasticsiltä Briteistä. Ne ovat muovisia ja kevyitä kuin mitkä, yhden paino on noin 4 kiloa. Hinta pyörii määrästä riippuen 40 – 50 euron välillä per kappale.

Ennen ostoa otettiin yhteyttä muutamaan panimoon, joista osa on käyttänyt näitä kegejä jo kuutisen vuotta, eli lähettää oluet niissä ravinteleihin, kerää tyhjät takaisin, pesee, desifioi, tayttää ja panee uudelleen kiertoon. Heidän kokemuksien mukaan kegit ovat varsin rahansa väärti, Näiden panimoiden tynnyrioluet ovat pärjänneet myös kilpailuissa, joten suosittelivat. Kestävät kuulemma kunnon paiskimista täytenä ja tyhjänä, vaikka tuskin me niitä heitellään.

Maistoimme Saksan messuilla myös oluita niin, että sama olut oli astioitu muoviseen astiaan ja viereisessä hanassa samaa settiä oli teräksisessä. Mitään eroa ei oluen maussa ollut. Eiköhän nuo muoviset olisi jo poistuneet markkinoilta, mikäli makuun vaikuttaisi. 🙂

Peseminen…

Kegien peseminen ilman laitteita on todella työlästä. Aiemmin kirjoitin urakasta, joka Juhan kanssa tehtiin, että saatiin kaikki 100 pestyä. Nyt olen peseskellyt SOPPissa tyhjentyneitä taas ja normipituisessa työpäivässä saan meidän hitaalla ja simppelillä systeemillä pestyä vain noin 15 – 20 kegiä.

Systeemi: kaksi erilaista liitintä kegeihin;  toisen kautta täytetään ja tyhjennetään kegi ja toisen kautta huuhdellaan se vedellä. Pesusarja on meillä seuraavanlainen:

  1. Huuhdellaan kegi lämpimällä vedellä, ensin puoleen väliin, ravistelut ja vedet pois viemäriin. Sitten täyttymään ylösalaisin.
  2. Nostetaan täysi kegi maahan pystyyn ja tyhjennetään kegi puhtaalla paineilmalla.
  3. Pestään kuumalla emäspesuaineella. Ensimmäiset pesuaineet ravistellaan ja valutetaan pois, sitten uusi täyttö. Ravistellaan 10 sekuntia, kun täyttynyt puoleen väliin ja jätetään täyttymään ylösalaisin. Lepo.
  4. Nostetaan täysi kegi maahan ja tyhjennetään puhtaalla paineilmalla. Pesuaine kerätään takaisin talteen.
  5. Huuhdellaan kegi vedellä. Ensin puoleen välin täyttö, ravistelu, tyhjennys hiilidioksidilla ja jätetään täyttymään. Nostetaan täysi kegi ylösalaisin ja tyhjennetään hiilidioksidilla.
  6. Desinfioidaan peretikkahappoliuoksella. Ravistellaan 10 sekuntia, kun täyttynyt puoleen väliin ja jätetään täyttymään ylösalaisin. Lepo.
  7. Nostetaan täysi kegi maahan ja tyhjennetään hiilidioksidilla. Peretikkahappoliuos kerätään takaisin talteen.
  8. Huuhdellaan kegi vedellä. Ensin puoleen välin täyttö, ravistelu, tyhjennys hiilidioksidilla ja uusi täyttö. Nostetaan täysi kegi ylösalaisin ja tyhjennetään hiilidioksidilla.
  9. Jätetään hiilaripainetta kegiin ja valmis.
  10. Sama toistetaan 15 kegille tai 50:lle, tai sadalle…

Toki tuo pesu tehdään sarjoittain eli ensin vesihuuhtelu kaikille, kohdat 1 ja 2. Sitten kohdat 3 – 5 voi tehdä peräkkäin; kun yksi on pesussa, niin edellinen on huuhtoutumassa. Kohdat 6 – 9 menee myös samaan aikaan peräkkäisille kegeille. Silti,tolkuttoman työläs ja hidas systeemi. Paljon nosteluita ja kääntöjä ylösalaisin ja takaisin täytenä, noin 25 kg painoisena. Eipä tarvii käydä salilla… =)

Vasemmalla huuhteluliitin: sinisestä ilma / CO2 sisään ja ylhäältä huuhteluvesi
Oikealla pesuliitin: sinisestä ilma / CO2 sisään ja päältä poisto.

Keg rinsing couplerKeg washing coupler
 

 

 

 

Saattaa hyvin olla, että seuraava ostettava laite on keginpesuihin liittyvä, jahka saadaan jokunen olut ensin myytyä. Siihen asti: Makuasioita, Kippis!

UPDATE:
Meiltä on kyselty josko siirtyisimme käyttämään kertakäyttökegejä. Ne ovat nykyään täysin kierrätettäviä energiajätteeseen ja jos kokonaiskulutusta ajattelee, niin pois jää tyhjinä takaisin keräämiset, sekä pesut.

Baarien ja ravintoloiden puolesta hyviä asioita on myös tilat, tai niiden puute. Kun kertakäyttöpönttö on tyhjä, se rutistetaan kasaan ja lajitellaan jätteeseen. Näin ei takatilat ole täynnä tyhjiä kegejä odottamassa hakua pois. Oluen voi myös ajaa hanaan käyttämällä paineilmaa, jolloin hiilidioksidilasku pienenee, mikäli laitteet löytyy.

Panimonpuolelta helpotusta toisi hirvittävästi se, että nyt jäisi se peseminen käytännössä kokonaan pois. Houkutteleva ajatus, jäämme pohtimaan asiaa.
Kommentteja asiasta toivotaan ..

This entry was posted in Panimo and tagged , , . Bookmark the permalink.

7 Responses to Kegit eli oluttynnyrit

  1. Annemi says:

    Huh mikä homma. Arvaan kenelle jää kotopuolessa toistaiseksi tiskuvuorot…
    Olkoon elokuun tummuvat illat lämpöisiä ja janoa herättäviä. Että saatte tyhjiä pönttöjä pestäväksi!

  2. Mikko says:

    Kannattaa kuitenkin olla varovainen, Redhook panimon tyyppi kuoli tuossa keväämmällä kun oli muovikegi räjähtänyt käsiin ja on noita räjähtämisiä ollut muuallakin,

    • Malty-Jari says:

      Juup, todella paha juttu. Millasillakohan paineilla ne pelaa? Itellä ei mene käytännössä ikinä yli 2 bar:in ja pönttöjen “pitäisi” kestää reilusti yli neljä. Otetaan kuitenkin vinkistä vaari ja pidetään ainakin paineita silmällä.

  3. Risto says:

    Happi on oluen pahin vihollinen, joten paineilmaa ei voi käyttää kuin lyhytkestoisessa tapahtumassa, jossa tankki saadaan tyhjäksi nopeasti. Parempi vaihtoehto typpi, joka voidaan erottaa erillisellä laitteella ilmasta. (typpierotin kyllä kallis).

    Uusimmissa 0ne-way kegeissä hiilihappo mukana tankissa, jolloin ei edes tarvita erillistä co-2 tankkia ajopaineen aikaansaamiseksi.

  4. Malty-Jari says:

    Juu happi ei toimi oluen kansssa. Tästä syystä juuri kohdat 8 ja 9 hoidetaan hiilidioksidilla. Elintarvike hiilidioksidi on mielestäni ollut tuohon paras. AGA:lla Biogon C.

    Me käytetään aika paljon nykyään “one-way” kegejä, siis keykegejä ja niissähän ei ole hiilaria ollenkaan koko ketjussa. Pussukka johon olut tulee on tyhjä* tehtaalta tullessa ja sen ulkopuolella, tankin sisällä on ilmalla tehty paine. Pussi täytetään oluella, jossa tietenkin on jo hiilari imeytyneenä. Hanaan liitettäessä ajopaine tulee pussin toiselle puolelle ja se voidaankin hoitaa täysin suodattamattomalla ilmalla.

  5. Petri says:

    Paljonko maksaa kertakäyttöinen kegi?

  6. Malty-Jari says:

    Vaihdellen 10-15€ on pönttöjen hinta.